Opinpolku 4
Adsorptiolla tarkoitetaan fysikaalista prosessia, jossa kaasumainen tai nestemäinen aine muodostaa ohuen kalvon jonkin kiinteän aineen pintaan. Kiinteän aineen pinnassa olevat molekyylit tai atomit eivät ole kaikkialta viereisten atomien tai molekyylien ympäröimiä, joten niillä on käytössään valenssi- tai muita voimia joilla ne pystyvät kiinnittämään vieraita aineita kiinteän aineen pintaan.
Huokoiset ja hienojakoiset aineet adsorboivat usein hyvin johtuen niiden suuresta pinta-alasta ja adsorption voimakkuus riippuu adsorboivasta aineesta sekä adsorboituvasta aineesta. Adsorptiota hyödynnetään teollisuudessa aktviivihiilisuodattimen muodossa.
Sekoituksella tarkoitetaan prosessia joissa saadaan aikaan sekoitukseen osallistuvien aineiden homogenointi eliminoimalla väkevyys- tai/ja konsentraatioeroja. Tavoitteena voi siis olla lämpötilaerojen tai konsentraatioerojen tasaaminen jolloin homogenointi tapahtuu. Sekoittumiseen vaikuttaa mm. missä faasissa sekoitettavat aineet ovat, lämpötilasta ja aineen molekyylien väliset sidokset. Teollisuudessa sekoitusta käytetään erilaisissa reaktoreissa saattamaan reagoivat aineet tehokkaasti kosketukseen toistensa kanssa.
Edellisestä työstä oli jäänyt tarkistettia NaOH:ia yli, joten laimensimme sen sopivan väkevyiseksi.
Aloitimme työn murskaamalla
karkeasta hiilijauheesta tarpeeksi
hienoa jauhetta huhmareessa
 |
| Punnitsimme jokaiseen kuudesta erlenmeyeristä noin 500 mg hiilijauhetta |
 |
Laimensimme väkevästä etikkahaposta 100 ml 0,25 M liuosta |
 |
| Tarkistimme etikkahapon väkevyyden titraamalla sen aikaisemmin valmistetulla NaOH:illa |
 |
| Seuraavaksi pipetoimme jokaiseen hiilijauhetta sisältävään erlenmeyeriin tietyt määrät etikkahappoa ja vettä |
Seuraavaksi laskettiin noudattaako etikkahapon adsorptio Langmuirin adsorptiotermiä. Tarkemmat laskut ja suoritukset löytyvät raportistani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti